Kolme vuotta kodinvaihtoa – ja Katveita

DSC_0608.JPG

Huhtikuussa 2014 olin opintovapaalla ja meillä oli viimein mahdollisuus lähteä matkalle perheenä keskellä kevättä. Olimme liittyneet joulun alla kodinvaihtosivuston jäseniksi ja etsineet vaihtokumppania. Sellainen löytyi Belgiasta, parinkymmenen kilometrin päässä Brysselistä. Kaupunki oli Leuven, viehättävä ja juuri sopivan kokoinen yliopistokaupunki.

Vaihtoperheessä oli vanhemmat ja kaksi tyttöä. He asuivat kapeassa ja korkeassa kaupunkikodissa Leuvenin kehätien sisäpuolella. Englannissa tätä talotyyppiä kutsutaan viktoriaaniseksi, mutta miten lie muualla?

DSC_0793.JPG

Asunnossa oli pikkuruinen puutarha, alakerta, jossa oli olohuone ja avara keittiö. Keskikerros, jossa oli kaksi makuuhuonetta. Yläkerta, jossa oli lasten vintti ja kattoikkunat. Tuore leipä tuotiin ovelle kerran viikossa ja roskien lajittelu oli iso projekti: ne piti lajitella oikeanvärisiin muovipusseihin ja laittaa oikeana päivänä talon portaille odottamaan roska-autoa.

Kaikki meni hienosti. Leuven oli lumoava kaupunki ja lapset saattoivat liikkua siellä itsenäisesti. Teimme vuokra-autolla retkiä lähelle ja kauas: Brysseliin, Bruggeen, Ranskan Dunkerquehen, Bastogneen ja Dinantiin. Kävimme metsäretkillä, luostareissa ja puistoissa. Jokaiselle löytyi jotakin. Matkan ainoa takaisku olivat kolmet nopeussakot Leuvenin automaattisesta nopeusvalvonnasta.

DSC_0669.JPG

Leuvenin kodin alakerran sohvalla kirjoitin ensimmäisen Katveita-blogin. (Sohvaa ei saanut siivotessa siirtää, koska jokin sen kantavista rakenteista oli rikki.) Ilmassa oli uuden alku. Ajattelin, että tulen kirjoittamaan tänne löytöretkistäni. Arkipäivän katveista, joita ilman en voi olla. Tämä on blogin 200. postaus.

IMG_0636.JPG

Seuraavaksi kesäksi löysimme kodinvaihtoperheen Englannista, Lontoon liepeiltä. Tämäkin perhe asui viktoriaanisessa kaupunkikodissa, jossa oli pieni puutarha. Tällä kertaa vaihdoimme myös autoja. St Albans oli samankokoinen kuin Leuven, siis juuri sopiva meille. Kaupungissa oli viehättäviä kauppakujia, keskustaan viikottain levittäyvät markkinat, kauniita katedraaleja ja suuria puistoja.

Kävimme Lontoossa ja Cambridgessä ja ajelimme lähikylissä ja metsissä. Parasta oli sielläkin tavallinen arki. Kirjakauppa, jonka kahvilassa saattoi istua lukemassa. Avoimet kirkot, joiden penkeissä saattoi istahtaa. Omat retket kaupungin kujilla. Tuntikausia jatkuneet pelit keittiössä.

IMG_0826.JPG

Kolmantena kesänä suunnittelimme kodinvaihtoa vanhan herrasmiehen kanssa Italian maaseudulla Laziossa. Hän oli kuitenkin hiljattain leskeytynyt eikä lopulta löytänyt matkatoveria. Siitä tuli erilainen kesä: hautasimme puolisoni isän ja teimme remonttia kotona. Matkustimme kotimaassa ja pohjoisessa myös Norjassa. Loppukesästä vietimme aurinkoisia päiviä Pärnussa.

Talvella vaihdoimme kodinvaihtosivustoa ja nyt on seuraava sopimus tehty ja toinen suunnitelmissa. Saan joka viikko postia vaihtoa ehdottavilta eri puolilta Eurooppaa, mutta myös muualta. Olemme saneet vaihtoehdotuksia mm. Irlannista, Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Tsekistä ja Hollannista. Viimeisin ehdotus tuli Rio de Janeirosta tällä viikolla.

IMG_0841.JPG

Kodinvaihto on hieno tapa matkustaa. Perheelle se on mahdollisimman edullinen: käytännössä kuluiksi tulevat matkakulut. Muuten eletään kuin kotona, toisen kotona. Ja se on aivan eri asia kuin hotelli. On opeteltava paikan tavoille, tutustuttava lähikauppoihin ja jätteenlajitteluun. Tulee eläneeksi jonkun toisen arkea.

Samalla tulee nähneeksi oman arkensa toisin. On kerrottava se toiselle, näytettävä kaikkein kauneimmat paikat. Muistutettava myös siitä, mitä huonekalua meillä ei voi siirtää. Siksi kodinvaihto tuo elämään monta löytöretkeä.

Ensimmäinen vaihtoperheemme lumoutui Nuuksion hiljaisuudesta. Toinen rakastui Angry birds -puistoihin ja järviin, joissa kaikissa saattoi uida.