Vastuunkantajan reppu ja selviytymisen idut

IMG_8119

Kevät on parhaimmillaan, juuri nyt. Valo on ohutta, aivan täytenä se lämmittää syvästi. Ohuempana ei, silloin on haettava hartioille lämmintä. Silmut eivät ole vielä puhjenneet. Kukat ovat arasti auki. Kun lehtiä ei ole, näkee kauas. Iltaisin on kotitalon seinä lämpimän oranssi: ilta-aurinko saa keltamullan syttymään.

Eilisillan lukupiirissä huomasimme, että olemme kaikki esikoisia, tai melkein esikoisia. Meillä on pienempiä sisaruksia. Olemme tottuneet ottamaan vastuuta. Tiedämme, että meihin voi luottaa. Myös muut tietävät sen, vaikka emme itse kertoisi sitä.

IMG_8120.JPG

Minkälainen reppu se on? Joka painaa vastuunkantajan harteita. Toisinaan se painaa, kuin säkillinen kiviä. Onko se edes reppu, jonka voi laskea selästään ja unohtaa? Vai onko se jotakin, joka on kuin kasvanut selkään kiinni ja painaa harteita, aina vain?

Se näkyy monin tavoin. Työpaikalla lupaamme auttaa vähän, ja kuin huomaamatta  löydämme itsemme viimeisestä vastuusta. Jonkunhan se on hoidettava. Ei tämä kauan vie. Olen nopea. Ei se haittaa. Eikö?

IMG_8121.JPG

Meistä ei ole vaivaa. Tarkkailemme sivusta, miten tilanteet etenevät. Katselemme, miten muut osoittavat tunteitaan ja repivät pelihousujaan. Missä omat tunteemme ovat? Olemmeko koskaan oppineet huomaamaan niitä, antamaan niille tilaa?

Mistä vastuunkantajan selviytyminen alkaa?

IMG_8125

Alkaako se lempeydestä? Hiljaisuudesta? Rajoista, joita ei enää liikutetakaan mihinkään. Luvasta ottaa oma tila ja hitaasti opittavasta taidosta kuunnella. Ei vain muita, aina muita, vaan myös itseään.

Selviytymisen idut ovat pieniä ja itsestäänselviä. Silti ne voivat olla vaikeampia kuin mikään muu. Aurinko lämmittää kaiken elävän, sen läikästä saavat lämmön ja voiman kaikki olevat.

Oven voi sulkea. Puhelimen voi sulkea. Voi jättää menemättä tai mennä. Voi hitaasti ymmärtää elämän käsittämättömän lahjan, joka on sama kaikille.

IMG_8123

Voi ottaa repun harteiltaan, pudotella kiviä tien sivuun, yksi kerrallaan. Mitä jää jäljelle?

Ihmeellinen, kevyt ilo.