About
Katveita-blogissa etsitään elämän lepopaikkoja, katveita.
On mahdollista, etteivät tärkeimmät asiat tapahdu suunnitellusti tai suurilla väylillä, siellä missä kaikki ovat. On mahdollista, että ne löytyvät sivusta, varjosta, sieltä, mistä niitä ei osaa etsiä. Sellaisista paikoista kirjoitan: niissä on iloa, kauneutta ja hiljaisuutta.
Olen opettaja ja tutkija, kotoa muuttaneiden ja kotona asuvien lasten äiti. Asumme keltaisessa talossa metsän reunassa.
Kirjoitusten ja kuvien aiheina ovat myös kirjat, taidehistorian opinnot, työ ja lepo, sairaus ja terveys, muistot ja muistaminen, tutkimuksen tekeminen, vanhemmuus, matkat ja retket.
Tervetuloa lukijaksi.
Katveita 
Hei Jouko,
Kiitos itsellesi kirjasta. Se on lepopaikka.
En ole vielä päässyt käymään Hiidenmaalla, mutta kovasti toivon että pääsen. Viro on pitkäaikainen rakkauteni ja siellä käymme monta kertaa vuodessa.
TykkääTykkää
Tervehdys Katja!
Esittelitpä todella hienosti ja tyylikkäästi Tõnu Õnnepalun Paratiisin. Suuret kiitokset. Tuon enempää ei sanoja tarvitakaan. Virossa on sanonta: Mikä sielusta tulee, se sieluun menee.Ja itse lisäisin, että sinne se jääkin, sitä tunnetta ei voi eikä halua päästää enää karkuun. Paratiisin kohdalla monelle on käynyt juuri näin. Lukukokemus, joka ei himmene vaan kirkastuu jokaisella uudella lukukerralla.
TykkääTykkää