Rauhaa

Tänä pääsiäisenä olen lukenut ylioppilaskirjoituksia ja Matti O. Huttusen kirjaa Psykiatrin palaset. Pienen retken teimme, se suuntautui Etelä-Savoon. Mikkelin Sodan ja rauhan keskuksessa seisoin palasista koottujen veistosten edessä. Veistokset ovat kuvataiteilija Alexander Reichsteinin ja hän on tehnyt ne Ukrainan sodan vaikuttamana.

Museo haluaisi pitää teokset esillä niin kauan, kuin sota jatkuu. Reichstein kuvaa töitään näin: ”Teosten työstäminen on antanut minulle mahdollisuuden purkaa omia tunteitani ja ajatuksiani sodasta. Käytännön tasolla valitsemani tekniikka on niin hankala, että se työllistää tekijän täysin ja muuttaa sodan aiheuttaman raivon, kivun ja vihan teoksiksi. Sirpaleista kootut ihmishahmot ja rakennukset ovat toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut.”

Veistoksissa on tuttuja elementtejä kuten Arabian astioita. Mutta tuttu se on muutenkin, siinä voi katsella itseään. Kukapa ei olisi jostain särkynyt? Vaikka sota särkee aivan toisin ja kokonaan – ja juuri sitä museo kertoo monin koskettavin tavoin – silti sen särkymisen voi tunnistaa.

Tavalla, joka saa pysähtymään. Hiljentää.

Museossa oli myytävänä paitoja, kasseja, mukeja ja jääkaappimagneetteja, joissa luki: Haluan olla rauhassa.

Minä sanon usein niin.

Se tuntuu olevan itseisarvo minulle, perustarve, joka on kuin ilmaa, jota hengitän. Ja jos ei rauhaa ole, en pysty olemaan tai tekemään mitään.

Kun tulee asioita, jotka vievät minulta rauhan, yritän kaikenlaista: vetäytyä, piiloutua, keskittyä muuhun – nykyään myös taistella tai juosta. Se on hyvä.

Jos jokin on oikeasti luovuttamatonta, sen puolesta pitää taistella, vaikka ei olisi tottunut taistelemaan. Jos sen oppii, on oppinut jotain tärkeää.

Rauhasta kirjoittaa myös Anselm Canterburylainen, jota Matti O. Huttunen siteeraa neuvoksi uupuneille:

”Kuulehan nyt mies poloinen, hellitä hetkeksi puuhasi, jätä vähäksi aikaa myrskyisät mietteesi. Siirrä sivuun raskaat huolenaiheesi, pane pois painavat toimesi. Vapauta vähän itseäsi Jumalaa varten ja lepää hetki hänessä. Mene sielusi sisäiseen maailmaan ja sulje sen ulkopuolelle kaikki muu paitsi Jumala ja sellaiset asiat, jotka auttavat sinua etsimään häntä.”