Aikamatka

IMG_0062

Olin eilen pitkällä aikamatkalla keskiajassa. Kiertelimme arkeologian ja taidehistorian opiskelijoiden kanssa Varsinais-Suomen keskiaikaisia kohteita, kivikirkkoja, hautausmaita, raunioita, linnoja (tai sitä, mitä niistä on jäljellä). Kaikki kierroksen kohteet olivat minulle uusia ja ihmettelemistä riitti.

Kun on omissa opinnoissaan keskittynyt ennen muuta sanalliseen kulttuuriin, tämä visuaalinen, käsinkosketeltava ja mitattavissa oleva on aivan uutta.

IMG_0061

Voiko yli viidensadan vuoden takaisia ihmisiä ymmärtää? Voiko heidän maailmaansa kuvitella? Kivikirkoista ja kirkkoihin tehdyistä pyhiinvaelluksista ei ole aikalaislähteitä. On vain se, mikä nähtävissä on.

Suullisen perinteen kerääminen alkoi hiljalleen 1600-luvun jälkeen, mutta alkuvaiheessa kiinnostus ei kohdistunut uskonnolliseen perinteeseen. Jotkut tutkijat ovat yrittäneet yhdistää suullista ja visuaalista perinnettä. Esimerkiksi Elina Räsänen on etsinyt avaimia puuveistosten ymmärtämiseen runoista ja lauluista. Näiden maailmojen yhdistäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä ne eivät kerro suoraan toisistaan.

IMG_0067

Nämä kuvat ovat Rymättylän kirkosta. Kuvassa on alttarin yläpuolella oleva maalaus ”Viimeinen tuomio” ja sen alla apostolit, kullakin kädessään oma attribuuttinsa, joka viittaa apostolin kuolintapaan. Viimeisessä tuomiossa on häivähdys uutta kuvallista ajattelua, perspektiiviä, jonka renessanssi toi mukanaan. Kristuksen toisessa kädessä on miekka, joka osoittaa turmioon, toisessa oksa, kohti armoa. Turmio löytyy pedon suusta ja sinne joutuvien ihmisten yläpuolella on vielä piru tekemässä pahojaan.

Kirkko on omistettu pyhälle Jaakolle, jonka kultin eurooppalainen keskus oli ja on Santiago de Compostela. Pieni suomalainen kylä oli osa keskiaikaista Eurooppaa, sen pyhiinvaellusreittejä ja -karttoja. Kirkossa oli myös yksi Pyhää Annaa kuvaavista puuveistoksista. Kaikkiaan näitä veistoksia on löytynyt 43, joista 26 on edelleen siinä kirkossa tai tilassa, josta on löytynyt. Jeesus-vauvaa ei tässä veistoksessa enää ole, vain Anna ja hänen sylissään Maria.

IMG_0069

Anna-kultin keskuksia olivat erityisesti birgittalaisluostarit. Moni keskiajan kivikirkoista on omistettu hänelle. Pyhä Anna oli taivaallinen isoäiti, jonka puoleen käännyttiin erityisesti syntymään, kuolemaan sekä lasten ja eläinten hoitamiseen liittyvissä asioissa. Minusta hän näyttää veistoksissa lempeältä ja helposti lähestyttävältä, ihan oikealta isoäidiltä, jonka puoleen voisi hyvin kääntyä huolineen.

Pyhimyskultti jäi reformaation myötä, mutta Annasta kertovaa perinnettä on kerätty myös luterilaisesta Suomesta vielä 400 vuotta reformaation jälkeen.

Kirkon seinämaalaukset olivat selkeitä ja väkeviä. Asehuoneesta löytyi havainnollisia varoituksia kotimatkalle: nämäkin riitelevät akat, joiden yläpuolella piru hääräsi.

IMG_0071

Neitsyt Maaria emonen, rakas äiti armollinen” lauletaan monessa kansanrunossa ja pyydetään synnytysloitsuissa.

Minusta on helpompaa kuvitella menneen maailman ihmisten elämää kansanrunojen, kuin kuvien kautta. Runoista ja lauluista löytyy myös yksittäisten laulajien tulkintoja, variaatioita tutusta teemasta. Häivähdys omaa.

Kirkkojen seiniltä ja pienistä puuveistoksista voi myös etsiä jotain omaa, mutta se on maalarin tai taiteilijan omaa. Sitä on etsittykin, ja löydetty. Joillekin maalauksille on pystytty arvioimaan tekijöitä tai tekijäryhmiä.

Parhaimmillaan kuvat, veistokset, arkeologiset löydöt ja suullinen perinne voisivat täydentää toisiaan. Niistä voisi yhdessä muodostua sellainen kuva, jonka kautta voisi nähdä syvemmälle.