Adventti

WP_20151129_001

Adventti on tihentynyt päivä.

On kaunis muisto: tämä kaikki alkoi 24 vuotta sitten, juuri tänään. Ja yhä jatkuu, rikkaana.

On marraskuun pimeys, johon voi toisinaan kääriytyä kuin turvaan. Joka toisinaan on niin sysipimeää, ettei sitä kestä.

On odotus, valo, valon odotus. Malttamaton, välttämätön.

WP_20151123_003

Ja se lankeaa kuin armo, lämmin läikkä, juuri tähän pimeään. Minun pimeääni. Siihen, jota muut eivät ehkä edes näe tai tunne. Jokaisella on omansa.

Kuin armo.

Rakastan adventin virsiä, ääriään myöten täyttyvää kirkkoa, yhteistä odotusta, kaikkialle syttyviä kynttilöitä. Sitä, että tämä valo puhkeaa tähän pimeyteen, juuri minulle. Kun vain käsitän sen.

Tänään voi unohtaa turhat mittapuut, armottomuuden, kiireen. Voi olla tässä ja nyt: keskeneräinen, epäonnistunut, pimeässä. Ilman sitä pimeää valo ei näy.

Hän saapuu, kuninkaamme
ja rauhanruhtinaamme.
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.

(virrestä 5)