Siivouspäivän aikamatka

by katja

Tänään työpaikalla oli siivouspäivä. Otin työn alle kahdeksan mappia, jotka olivat luokkani allaskaapissa. Lisäksi kaivoin kolme paperipinoa laatikostosta. Siitä tuli melkoinen aikamatka.

Löysin omia luentomuistiinpanojani opiskeluvuosilta. Löysin omia ja äitini tuntisuunnitelmia, kalvoja ja monisteita – äitini aloitti opettajan uransa Turussa 1960-luvun alussa, ennen syntymääni. Äitini muistiinpanojen joukossa oli myös isotätini Annikin muistiinpanoja Helsingin yliopiston filosofian ja psykologian kursseilta 1940-luvulta – hänen opettajanaan oli mm. Eino Kaila.

Tuntisuunnitelmissa oli omia kehitelmiä, edeltäjäni jättämiä papereita, samoin siskoni suunnitelmia ja vielä kollegoiden ideoita.

Heitin suurimman osan papereista pois, mutta rakkaimmatt ajatuskulut ja löydöt säästin. Sillä tavalla ammattitaito ja työidenteetti syntyy! Ei yksin, vaan yhdessä – siitä mitä on kokenut, kenen kanssa keskustellut, missä kasvanut, mitä opiskellut, mitä lukenut ja tenttinyt.

Se on ollut pitkä ja ihmeellinen matka.

Osoitan kiitokset ja kukkakimpun kaikille teille, tietäni tasoittaneille ja siihen ihania mutkia ja löytöretkiä tuoneille!

Löysin myös vanhojen ryhmieni luokkakuvia, omia työtodistuksia, kiitoskortteja ja kurssipalautteita. Lisäksi öysin kengän pohjalliset, abien kiitoslahjan, vanhan pähkinäpussin ja koko joukon muovitaskuja, noin aluksi.

Oli siellä myös neljän vuoden takaisen ryhmäni ensimmäisenä koulupäivänään itselleen kirjoittamat, pitkät kirjeet. Olin unohtanut antaa ne takaisin viimeisessä ryhmänohjauksessa. Sitten muistin, että eihän sitä ollut. Tapasimme ruudun takaa ja lakkiaisissakin olimme vain me ryhmänohjaajat, maskit päässä.

Onneksi koulusihteeri sai kalastettua heidän osoitteensa – päivän viimeisenä siivoustyönä suljin ne kirjeisiin ja lähetin kotiosoitteisiin. Nimiä kirjoittaessani muistin heidät ja heidän taistelunsa.

Nyt he kulkevat jossain.


Kuvat: Yksityiskohtia Isaac Grünewaldin teoksista Waldemarsuddesta Tukholmasta.