Ihmeellinen Ravenna

by katja

Ravenna on unelias pikkukaupunki, joka on hetken ollut läntisen maailman keskus. Ennen Länsi-Rooman tuhoutumista 476 Ravenna oli sen pääkaupunki, sittemmin siitä tuli yksi Bysantin keskuksista. Ravenna on tunnettu varhaiskristillisistä mosaiikeistaan, joita löytyy useista kirkoista, kappeleista ja museoista eri puolilta kaupunkia. Niiden väliset matkat ovat helposti käveltävissä – varhaiskeskiajalla näitä matkoja kuljettiin kulkueissa.

Kesäkuun alussa turisteja ei ollut nimeksikään, missään ei ollut ruuhkaa. Kaupunki paistatteli lämmössä, ihmisiä istuskeli terasseilla ja joitakin käveli laillamme kohteesta toiseen. Lippuja ostaessani en juuri ajatellut – olisi pitänyt ostaa lippu kaikkiin viiteen kohteiseen (12,50 e) eikä vain kolmeen (10,50 e). Kolmeen kohteeseen ei lukeutunut kastekappelia, tosin kappelissa oli juuri alkamassa kaste ohi kävellessämme. Ehkä se olisi ollut suljettu.

Ihmeellisin kirkoista on 540-luvulla valmistunut kahdeksankulmainen San Vitale, joka on myös varhaisimpia esimerkkejä keskeiskupolikirkoista (yksi kohteistamme oli Sant’Apollinare Nuovo, joka on tyypillinen roomalainen basilika). Kirkon kahdeksan kulmaa symboloivat Jeesuksen ylösnousemusta, taivaan ja maan kohtaamista – hetkeä sen jälkeen, kun maailma on luotu ja kaikki on täydellistä.

San Vitalessa aikakausien muutos ja arkkitehtuurin kehitys on nähtävissä. Ikonostaasia ei vielä ole, mutta alttarialue on rajattu pilarein, joihin maalattiin Kristuksen ja Jumalanäidin kuvat. Oletetaan, että tästä kehittyi itäiseen perinteeseen kuuluva alttarin rajaaminen ikoniseinän taakse.

Kristus on kuvattuna maapallon päällä (rinnallaan enkeleitä sekä Pyhä Vitalis Ravennalainen ja kirkon rakennuttaja piispa Eclesius), sen alta lähtevät paratiisin virrat neljään suuntaan. Kristuksen kädessä on kirjakäärö, jossa on Johanneksen evankeliumin alku: Alussa oli Sana… Sanan arvo näkyy mosaiikeissa muuallakin, kirjakääröjä on kuvattuna mitä erikoisimmissa paikoissa.

Bysantissa ja sen taiteessa alttarin ja valtaistuimen liitto tulee erityisellä tavalla esille. Paikalliset piispat, kirkon rakentajat, rahoittajat ja maalliset hallitsijat ovat Raamatun pyhien rinnalla. Tunnetuimmissa mosaiikeissa esitellään Bysantin keisari Justinianus I (yllä, kuvaan ovat päässeet mukaan myös piispa Maximianus ja pankkiiri Julius Argentarius) ja hänen puolisonsa, keisarinna Theodora seurueineen (alla).

San Vitale on häkellyttävä kirkko – siellä aikakaudet ovat läsnä. Sana todella tulee näkyväksi tilassa ja kuvassa, kuvissa, kokonaisessa kuvakertomuksessa, joka kirkon kattoa ja seiniä kiertää.

Ravennan kirkkoja pidetään Bysantin taiteen hienoimpina esimerkkeinä, eikä ihme. Ne ovat kokonaisvaltaisia tiloja, joissa valo ja varjo, kuva ja tila kertovat samaa kertomusta.

Lähteitä:

Jyväskylän yliopisto: Bysantti – tila, kuva, aatteet

Opintomatka Ravennaan, Matkakertomus Ravennasta

Mosaiikkitaiteen kehittymisestä