Pieni elämä ja historian paino

by katja

IMG_9732

Millä kaikilla tavoilla historia, synnyinhetkemme ja paikkamme maailmassa, näkyy elämässämme? Eikä vain meidän elämässä, vaan myös jälkeemme tulevien?

Tätä mietin, kun kävelin Alatskiven kartanon vehreissä maisemissa. Kartano on eteläisessä Virossa, Tartosta Peipsjärven kuuluisalle sipulitielle johtavan tien varressa.

Alatskiven kartanon pihalta lähtee luontopolku, joka kulkee polveillen siltoja, pitkospuita, erilaisia luonnonmaisemia, rantoja ja metsiä pitkin. Matkan varrella on monta etappia, kyltit esittelevät arkeologisia kohteita, Viron kansanperinteeseen liittyviä maisemia, luonnonkohteita ja pyhiä paikkoja (joissakin paikoissa ne kaikki yhtyvät).

IMG_9736

Huhtikuisena aamuna reitillä ei ollut muita kävelijöitä, mutta kohmeisia sammakoita oli, hämmästyttävän paljon. Silmut eivät olleet vielä puhjenneet, mutta rinteet olivat sinisinään, keltaisinaan ja valkoisinaan kukkia. Ihana paikka!

Alatskiven kartano on Viron valtion omistuksessa ja se on kunnostettu pieteetillä. Ilman opastustakin se on hieno johdatus kartanoiden, saksalaisten paronien ja paronittarien – ja virolaisten maaorjien aikaan. Kartanon yläkerrassa on säveltäjä Eduard Tubinin museo.

IMG_9742

Tällä matkalla minulla oli matkalukemisena A. H. Tammsaaren 1930-luvulla julkaistu romaani Rakastin saksalaista. Kartanomaisemaan ja virolaiseen historiaan se on loistava johdatus. Hidas kirja, joka kertoo virolaisen korporantin, Oskarin rakkaudesta saksalaistyttö Erikaan. Maareformi on toteutettu 1919, saksalaiset ovat menettäneet maansa, mutta yhä he ovat toista kansaa, aatelisia.

Viron parlamentti toteutti radikaalin maareformin ensitöikseen, heti itsenäistymisen jälkeen. Valtio otti haltuunsa yli tuhat suurtilaa, joiden maat kattoivat lähes 60% maan maatalousalasta. Kahdesta miljoonasta hehtaarista muodostettiin 56.000 pikkutilaa, joita jaettiin etenkin vapaussodan veteraaneille, kirjoittaa Juhani Salokannel teoksen jälkisanoissa. Näin kantaväestö sai haltuunsa maat, jotka saksalaiset olivat riistäneet heiltä valloitettuaan Baltian 1100-luvulla. Maaorjuus kesti siis 700 vuotta.

IMG_9753

Pitäjällä asuvien niskaan Jumala oli kuormannut kaikki vaivat ja vastukset, kun taas kartanossa jatkui samaan aikaan taukoamaton juhlinta, sitä mieltä oltiin. Kylillä vallitsi alituinen puute, jopa nälkä, kartanossa pysyvä yltäkylläisyys, rikkaus, komeus.

Mutta nyt ei ollut enää kartanoita, nyt oli vain pitäjä, ja pitäjässä isännät. Mihin joutui nyt kartanoiden hupi ja ilo, niiden komeus ja rikkaus, niiden tuhlaileva elämä? Ei se sentään voinut kadota maailmasta, kadotakseen sitä oli liian pitkään ihailtu ja kadehdittu, kadotakseen se oli kaikille liian houkuttavaa ja tuhoisaa.” (s. 41)

IMG_9750

”Oliko minun Erikan läsnä ollessa vastattava, että olen korporaation jäsen siitä syystä, että minussa virtaa kymmenien sukupolvien orjanveri ja että tunnen itseni vieläkin orjaksi, niin kuin tuntevat myös omat vanhempani, veljeni, sisareni, sukulaiseni, tuttavani, ventovieraat, sillä minkä muun takia he ihailevat minua ylioppilaslakissani, joka johdattelee Võnnun luokse mutta ei huuda miehiä Narvan taakse tai Pihkovan eteen?” (s. 97)

Kartanon alakerrassa on heino näyttely kartanon historiasta ja siellä työskenneellestä palveluskunnasta. Oli hovineitejä, hovimestareita, pyykkäreitä, kokkeja, sisäkköjä, emäntiä ja isäntiä. Suurissa huoneissa kulkiessa tulee selväksi, miten voimakas elämäntavan ero oli. Baltiansaksalaisen kulttuurin aika päättyi kokonaan toiseen maailmansotaan.

Tammsaaren kirjassa Erikan isoisä, vanha paroni, kuvataan monivivahteisena ihmisenä. Juhani Salokanteleen mukaan talonpoikien kamppailu sortajia vastaan oli virolaisen kertomakirjallisuuden ensimmäisiä aiheita. Nyt muistan, että sitä on käsitelty paljon myös virolaisessa maalaustaiteessa, jota on esillä Kumussa.

IMG_9752

Virossa vain 13% ihmisistä kuuluu kirkkoon, muissa Baltian maissa tilanne on aivan toinen, Tšekin rinnalla Viro on Euroopan maallistuneimpia maita. Johtuuko kristinuskon heikko asema siitä, että se tuli Viroon saksalaisten valloittajien mukana? Enemmistö luterilaisesta papistosta oli taustaltaan saksalaista 1900-luvun alkuun asti, virolaisilla ei ollut vaikutusmahdollisuuksia omassa kirkossaan. Siksikö niin suuri osa virolaisista turvaa 1970-luvulla elvytettyyn vanhaan maauskoon tai uudisversioon siitä?

 

 

 

Viron uskonnollisesta tilanteesta tarkemmin: Uskomaton Viro.

Alatskiven alue lintukohteena ja Alatskiven linna vierailukohteena.

Kuvat linnasta ja sen ympäristöstä.