12 tietokirjaa riippukeinuun

by katja

IMG_3542.JPG

Vuosi sitten kirjoitin kirjoista, joita voisin suositella riippumattoon. Nyt, kesän kynnyksellä, mietin voisiko tietokirjoja ottaa riippumattoon. Voiko tietokirja olla sellainen elämys, että sen parissa haluaa viipyillä ja levätä, viettää aikaa? Voiko kirja olla samaan aikaan hyvä tietokirja ja lukuelämys, joka koskettaa?

On ollut tietokirjoja, jotka ovat olleet sellaisia. Joku artikkeli kirjassa, joku kokonainen kirja. Ne ovat muuttaneet sitä, miten olen ajatellut. Houkutelleet katsomaan uusin silmin – tai tunnistamaan tuttua, kuvanneet sen toisin sanoen. Tässä listassa on sellaisia kirjoja.

IMG_3548.JPG

Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa

Tämä sosiaalipsykologi Katriina Järvisen ja historioitsija Laura Kolben kirja ilmestyi vuonna 2007 (Kirjapaja). Kirja koostuu Kolben ja Järvisen artikkeleista, jotka tarkastelevat suomalaista tasa-arvoa omien kokemusten kautta. Minua puhuttelivat erityisesti Järvisen osuudet: kuvaukset työläistaustaisen helluntailaisperheen kasvatin matkasta akateemiseksi työntekijäksi ja omaksi itsekseen. Järvinen kuvaa koskettavasti muukalaisuuttaan sekä kotona että uudessa maailmassa.

Isän huone

Isän huone on Kaarina Salan toimittama kirja (SKS, 2008), jossa 12 kulttuurivaikuttajaa kertoo oman isänsä huoneesta ja sen merkityksestä elämässään. Tässä kirjassa oli paljon tuttua. Kirjaa voi suositella jokaiselle, jolla on ollut oma isän huone. Minulla sellainen oli: leikkieni valtakunta, piilopaikka. Tästä kirjasta pidin myös siksi, että moni kirjan kirjoittajista on tuttu yliopistolta tai nuoruuden kesätyöpaikastani Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

Sanojen avaruus

Tämä Torsti Lehtisen opas luovaan kirjoittamiseen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2000 (Arktinen banaani) ja siitä otettiin kolmas painos vuonna 2015. Kirja on yksi parhaista luovan kirjoittamisen oppaista. Ajattelemaan ja kyseenalaistamaan herättelevä, maailmaa uusin silmin katsova. Kirja on aidosti hyvä riippukeinuun ja siellä sitä luinkin.

IMG_3550.JPG

Retkipaikka

Kirja on aivan tuore (2015, Karttakeskus) Antti Huttusen ja Touko Kauppisen toimittama julkaisu, jossa 22 retkeilijää kertoo omat suomalaiset salapaikkansa. Tämän kirjan aion ottaa mukaan kesäretkille. Kirjassa on esitelty kiehtovia kohteita, ne haluaa nähdä omin silmin. Siitä en ole varma, löytyvätkö kohteet näillä ohjeilla, mutta se nähdään. Valokuvat voisivat olla suurempia, sivun kokoisia.

Juhlista kotiin

Tämä Merete Mazzarellan kirja (Tammi, 2003) on hänen paras kirjansa. Se kuvaa yhden naisen ja äidin elämän ennen kuolemaa, kuolemassa. Se on kuvaus poikkeuksellisesta ja vahvasta naisesta ja äidistä, äiti-tytär-suhteesta ja – tyttärestä äidin jälkeen. Annamarie Schreckin viimeisissä vaiheissa on paljon lohdullista, siksi kirja on kaunis kuvaus kuolemisesta.

Luonnossa: Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa

Leena Valkeapään väitöskirja (Aalto-yliopisto, 2011) on erilainen väitöskirja. Se on visuaalista ja kerronnallista vuoropuhelua maisemassa, maiseman kanssa. Kirja on kirjoitettu ajatellen, levollisesti. Se herättää ajatuksia ja myös riemastuttaa: näinkin voi tutkia maisemaa ja kirjailijan jälkiä siinä. Kirja todella on tallennettua vuoropuhelua.

IMG_3553.JPG

Web of Life: Folklore and Midrash in Rabbinic Literature

Juuriltaan suomenjuutalaisen, nykyisin Israelissa asuvan Galit Hasan-Rokemin teos (Stanford University Press, 2000) on hidasta luettavaa. Israelista, juutalaisesta perinteestä ja folkloren voimasta kiinnostuneelle tämä on hieno teos. Folkloristi, runoilija, heprealaisen yliopiston professori on aidosti oppinut ja viisas kirjoittaja. Hän kuvaa rabbiinisen kirjallisuuden liepeille syntynyttä folklorea ja avaa hämmentävän kirkkaasti menetyksen teemaa juutalaisessa perinteessä. Pienempiä menetyksiä on mahdollista tarkastella suurempia menetyksiä vasten. Hasan-Rokem kuvaa menetystä seuraavaa tyhjyyttä hyytävän tarkasti, kuin ymmärtäen sen pimeyden.

Kulttuuri, paikka ja muuttoliike

Liisa Malkin kirja (Vastapaino, 2012) pakolaisuudesta ja identiteetin monista merkillisistä kerroksista tuulettaa reippaasti uomiinsa asettunutta ajattelua. Malkki on antropologi, joka on tehnyt kenttätyötä pakolaisten keskuudessa Tansaniassa. Hän on tutkinut sekä pakolaisleireillä asuvia ja pakolaisidentiteettiän voimakkaasti ylläpitäviä pakolaisia että kaupunkeihin asettuneita pakolaisia, jotka rakentavat identiteettiään muista aineksista.

Etsimessä neitikulttuuri, 1900-luvun alun valokuvaajanaisia Rovaniemellä

Mervi Autti on kirjoittanut kiintoisan väitöskirjan (Aalto-yliopisto, 2010), jonka aiheena ovat hänen sukuunsa kuuluvat naimattomat valokuvaajanaiset Rovaniemellä. Tämä kirja on kooltaan pieni, mutta monella tavalla kiinnostava. Autti analysoi taitavasti valokuvia ja sitä, mitä ne kertovat. Lisäksi hän miettii tutkijanetiikan perustavia kysymyksiä. Voiko omaa sukua tutkia? Mitä erilaiset jäljet kertovat tekijöistään? Väitös liittyy kulttuurihistoriaan, taiteentutkimukseen ja naishistoriaan.

IMG_3560.JPG

Kirjoittaen maailmassa, Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä

Maarit Leskelä-Kärki on turkulainen kulttuurihistorioitsija, jonka tutkimuskohteena ovat olleet Krohnin suvun naiset. Tämä kirja (SKS, 2006) on kiehtova kokonaisesitys kolmen naisen kirjoittavasta elämäntavasta (jonka tunnistan hyvin) sekä sisaruussuhteista ja naisten elämästä 1900-luvun vaihteessa. Leskelä-Kärki on taitava kirjoittaja ja hänen kirjoituksiaan on ilo lukea. Leskelä-Kärki vaikuttaa myös blogimaailmassa, täällä.

Mitä on kulttuuriperintö?

Tämä 2013 ilmestynyt Outi Tuomi-Nikulan ym. toimittama artikkelikokoelma luo katsauksen kulttuuriperintöön ja ajankohtaiseen keskusteluun kulttuuriperinnön olemuksesta. Se kysyy monia olennaisia kysymyksiä siitä, kenen perinnöstä puhutaan, kuka perintöä hallitsee, minkälaisen prosessin tuoksena kulttuuriperintö syntyy jne. Jotkut kirjan artikkelit ovat helmiä: niiden pariin voi palata.

Aina uusi muisto

Katarina Eskolan ja Eeva Peltosen toimittama kirja on ilmestynyt jo 1997 (Jyväskylän yliopisto). Kirjassa on monia tekstejä, jotka ovat olleet tärkeitä. Yksi niistä on Eskolan henkilökohtainen kirjoitus omasta äidistään. Teos valottaa monipuolisesti muistoa ja muistamista. Se ei pyri kattavuuteen, vaan erilaisiin, herätteleviin näkökulmiin.

IMG_3562.JPG

Huomaan, ettei tälle listalle päätynyt yhtään suoraan päivätyöhöni liittyvää tietokirjaa. Osa kirjoista liittyy tutkimusharrastukseeni, osaa olen lukenut vain lukemisen ilosta. Ensin ajattelin, etten löydä kahtatoista riippukeinutietokirjaa, mutta nyt voisin jatkaa listaa vielä pitkään. Sitten on monia kirjoja, jotka haluaisin löytää, joita kukaan ei ehkä ole vielä kirjoittanut.

Tältä kesältä odotan vielä lukematonta Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja -teosta. Olisipa se hyvä kirja!

Nyt haastan kaikki halukkaat kirjabloggarit kertomaan rakkaimmista tietokirjoistaan.

Advertisements