On kokemuksia, jotka eivät häviä.

by katja

IMG_2349

Kulunut aika ei merkitse: kokemukset ovat ihon alla, aina. Vaikka mennyt on mennyttä, ei tätä päivää.

Kun on kerran kulkenut kuoleman varjon maassa, ei näkemiään unohda. Ei maailman kauneutta, elämän ihmettä. Rakkautta! Joka on väkevämpi kuin kuolema?

Kun on katsellut kaikkea näkyvää ympärillään, ja näkymätöntä – tajunnut miten menetettävissä se kaikki on. Miten täydesti ja intohimoisesti siitä kaikesta pitää kiinni.

Sen jälkeen on vaikeaa, mahdotonta, palata maailmaan, jossa kuolemaa ei ole. Jossa suunnitellaan tulevaisuutta. Kiinnitetään huomio näkyväiseen, siihen mikä kenties on kauemmin kuin kukaan meistä.

Miten käännetään katse katoavaan, ajatellaan se tärkeäksi? Mietitään keittiöremonttia, lattiamaalia, budjettia? Ei mitenkään. Vai jotenkin, haparoiden? Uutta kieltä opetellen?

On kuin mieli olisi kerran matkannut kauas eikä vuosien jälkeenkään tahtoisi palata näihin maisemiin. Ei olevaan todellisuuteen, jossa tätä maailmaa rakennetaan. Jossa luotetaan tulevaisuuteen ja haetaan pankkilainaa. Mietitään, mikä materiaali on kaunis ja kestävä. Vaikka me emme ole.

Silti: ehkä juuri niin pitäisi tehdä. Opetella uudestaan tämä kieli. Houkutella mieli takaisin, tähän. Näihin omituisiin asioihin. Ajatella tulevaisuus mahdolliseksi, jopa todennäköiseksi. Ajatella pienet näkyväiset asiat merkityksellisiksi. Unohtaa.

 

 

Advertisements