Kevyt

by katja

IMG_0001

Tätä elämänvaihetta voisi kuvata sanalla kevyt.

Keveys syntyy siitä, että on aika jättää asioita taakse. Luopua siitä, mikä ei tullut tarpeelliseksi. Jättää joitakin haaveita, jotka eivät toteutuneet. Valita toisia, joista tuli mahdollisia. Joista ehkä tulee mahdollisia. Irrottaa ote sellaisista muistoista, joita ei enää tarvitse.

Miten se tapahtuu?

IMG_0005

Se tapahtuu niin, että kantaa pois kirjat, joita ei ole koskaan aikonutkaan lukea. Että säästää ne, joista on tullut rakkaita, vaikka niitäkään ei aio lukea. Että heittää kaikki ne paperit pois, jotka ovat heitettävissä. Että jättää sen, mitä haluaa muistaa.

Se on tapahtunut, ja tapahtuu nyt. Minun kirjahyllyssäni on viisi tyhjää hyllyä. Jokainen hylly yhdelle asialle. yhdelle maailmalle, jossa haluan viipyä juuri nyt.

Se tapahtuu niin, että kävelee kylän poikki ja etsii sinikukkaisia maanpeitekasveja ystävien pihoilta. Että löytää ja istuttaa ne omalle pihalle. Tähän kevääseen ja kaikkiin keväisiin.

Että sanoo ajatuksensa, myös ne, joiden sanominen on vaikeaa, koska ne painavat mieltä. Että sanoo juuri ne ja havahtuu keveyteen. Että huomaa: mitään ei tapahtunut, kukat puhkeavat, aurinko paistaa. Ja mieli on kevyt.

IMG_0004

Se tapahtuu niin, että kaikesta surusta ja turhista huolista huolimatta työntää sormet multaan ja istuttaa ruusun. Että istuu kuistilla auringossa sen kaiken ajan, kun se lämmittää. Istuu vain.

Että tarttuu siihen iloon ja elämään, joka on. Joka kaikesta huolimatta joka päivä on. Eikä murehdi muuta. Jos mahdollista.

IMG_0006

”Anna minun rakastaa sinua/ tänään,/ kun talvi/ ei ole vielä tullut./ …

Anna minun rakastaa sinua tänään,/ rakkaani./ Mikään muu/ ei karkota talvea tuonnemmaksi.”

(Ellen Niit)