Irti

by katja

IMG_9741

Matkalla ajattelin yksinäisyyttä. Minkälaista olisi olla irti? Irti kotoisista kuulumisista, tehtävistä, paikoista. Siitä identiteetistä, joka minulla täällä on.

IMG_9752

Rakentaa arkipäivien reitit tyhjästä. Opetella puhumaan vierasta kieltä. Nähdä, mitä ikävöisi eniten.

Olen kokenut sen. mutta siitä on aikaa. Aina kaipaan matkoilta juuri sitä: mahdollisuutta astua toiseen arkeen, katsella kaukaa. Löytää lähelle.

IMG_9739

Viipurissa syntyneen, Ranskassa eläneen Tyyne Saastamoisen runoissa se irrallisuus on. Hän kuvaa sitä jäljittelemättömästi:

”Jo monet päivät olen istunut liikkumatta, ihmiset vieraita tai minä niin kuin puhuisin väärällä kädellä en löydä sijaani heissä, kesken iltaa, kun kaikki puhuvat päivistään, olen poissa ja aamu odottaa minua kuin valkoinen huone, ja aamut odottavat minua kuin vieras kieli, jonka sanoja en tunne; lapsuus, nuoruus, tämä mietteliäs ikä, tämä kaukaa haettu yksinäisyys ja paperille puhuttujen sanojen rauha.” (Saastamoinen)

IMG_9880

Saastamoiselle vieraus ja irrallisuus eivät tule vain vieraasta maasta. Ne tulevat omasta sisimmästä.

”Muistuta minua näistä pitkistä päivistä kun olen jouten ja ikävöin – että menisin lähemmäksi elämää ja löytäisin turvapaikan itseäni vastaan …” (Saastamoinen)

IMG_9862

Hänelle turvapaikka ja mahdollisuus on toisessa ihmisessä. Hän kuvaa tuota mahdollisuutta sydämeenkäyvästi.

”Pudota itsessään toiseen asti ja lähteä kulkemaan kuin rampa, joka on parannettu, tämä juuri on ystävyyttä, rakkautta.” (Saastamoinen)