Salainen puutarha

by katja

 

WP_20141211_018

Töölössä, kaupungin sydämessä, on lepopaikka väsyneille. Siellä on hiljaista ja hämärää, liikenteen häly ei kuulu. Vihreän keskellä on valkoista, vaalenpunaista ja punaista. Hiihtäviä tonttuja, kynttilöitä. Joulutähdet ja orkideat kukkivat. Penkeillä viipyilee ihmisiä. Joku on tuonut mukanaan kirjan ja termospullon. Toinen maalaa.

WP_20141211_013

Talvipuutarha avattiin yleisölle 1893. Se on varmasti muuttunut vuosien myötä, mutta silti aika tuntuu pysähtyneen siellä. Lasihuoneisiin voi kuvitella vuosisadan vaihteen ihmisiä, hattuineen ja kävelykeppeineen.

Kuin astuisi toiseen aikaan.

WP_20141211_007

Minä menin sinne tänään, kun tuntui ettei elämästä vain selviä. Kun päässä pyörii öisinkin suuri maailmanpyörä, jokaisessa korissa jotakin, asiaan kuuluvaa ja kuulumatonta. Pyörii, eikä pysähdy.

Tiedän, miten mielensä voi rauhoittaa. Mutta aina se tieto ei auta.

Koulussa kuljetaan täysillä kierroksilla, kunnes kaikki pysähtyy, hetkessä. Siihen hetkeen on vielä yhdeksän päivää. Odotan.

WP_20141211_008

Juuri nyt viihdyn hämärässä. Tarvitsen sitä.

”– Hämärä hoitaa väsyneitä silmiä,
sanoi Lapin mies.
Kokemuksesta tiedän,
miten hiljaisuus hoitaa
väsynyttä mieltä.”

(Maaria Leinonen)

Hämärässä, kohti valoa ja valon odotusta. Iloa ja täyttymystä. Pian on sen aika.

Rauhanruhtinaamme, voit lohduttaa ja uudistaa. (virrestä 18)