Yhdessä yksin

by katja

IMG_9277

Vuonna 1953 YK:n pääsihteeriksi valittiin ruotsalainen diplomaatti Dag Hammarskjöld. Hän kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1961 Kongossa. Kaksi vuotta Hammarskjöldin kuoleman jälkeen ilmestyi hänen päiväkirjamerkinnöistään koottu kirja Kiinnekohtia. Voi olla, että kirja oli lapsuudenkodissani kirjahyllyssä. Tai sitten lainasin sen kirjastosta. Kirjan tunnetuin runo lienee ”Väsynyt ja yksin” ja sen minäkin kirjoitin muistikirjaani jo silloin.

Runo kuvaa syvää yksinäisyyttä. Juuri siksi siitä on tullut monille tärkeä. Toisaalta runossa on varmuutta oman, erilaisen ja erillisen elämän merkityksestä. ”Itke, jos voit”, kirjoittaa Hammarskjöld, mutta ”älä valita”. ”Tie valitsi sinut ja sinun osasi on kiittää”.

En ole varma runon kirjoitushetkestä – kirjaan on koottu tekstejä pitkältä ajalta. Mutta mielessäni olen liittänyt sen Hammarskjöldin työhön. Joka on varmasti edellyttänyt horjumattomuutta ja tehnyt hänestä myös yksinäisen.

IMG_9276

”Väsynyt
ja yksin.
Väsynyt
niin että mieltä särkee.
Kalliopaasia alas
valuu sulanut lumi.
Sormet puuduksissa,
polvet tärisevät.
Juuri nyt,
nyt juuri et saa hellittää.

Toisten tiellä
on lepopaikkoja
päivänpaisteessa –
he tapaavat toisensa siellä.
Mutta tämä
on sinun tiesi,
ja juuri nyt,
nyt juuri et saa horjua.

Itke
jos voit.
Itke
mutta älä valita.
Tie valitsi sinut –
ja sinun osasi on kiittää.”

(Dag Hammarskjöld)

IMG_9275

Tänä syksynä on mielessäni ollut monta kertaa yksi runon säe. ”Toisten tiellä/ on lepopaikkoja/ päivänpaisteessa – / he tapaavat toisensa siellä.”

Olen ajatellut elämien erilaisuutta ja ainutkertaisuutta, jakamisen vaikeutta. Ihmisen syvää halua kuulua joukkoon ja vaikeutta pystyä siihen. Mitä kuuluminen tarkoittaa?

Sen ei tarvitse tarkoittaa samanlaisuutta, itsensä muuttamista.

Ehkä se on pieniä häivähdyksiä, yhteisen läsnäolon hetkiä.

IMG_9273

Meidän perheemme elämän tekevät erilaiseksi muiden ihmisten surut ja ilot, jotka ovat miehen työtä ja tulevat kotiin. Ne tulevat, vaikka hän ei puhuisi niistä. Ne täyttävät tilan, tekevät hiljaisuudesta ja levosta välttämättömiä.

Joskus tuntuu, ettei oman perheen elämä ole jaettavissa. Kuitenkin jakamista kaipaa.

Tässä, omassa elämässä, on opittava tietämään, mitä tarvitsee ja suojeltava sitä.

IMG_9279

Joskus tuntuu, että sosiaalnen media enemmän vahvistaa kuin vähentää yksinäisyyttä ja erillisyyttä. Kauniita kuvia lomalta ja juhlasta on ilo katsoa, mutta ne voivat vahvistaa omaa kokemusta siitä, että ”toisten tiellä on lepopaikkoja päivänpaisteessa, he tapaavat toisensa siellä”.

Silti se ei ole niin. Vain harva ihminen kirjoittaa pelostaan, yksinäisyydestään tai turvattomuudestaan. En minäkään kirjoita, suoraan. Silti nekin asiat ovat.

Mutta olen alkanut sanoa. Se huomaa, joka tunnistaa.

IMG_9280

Kunkin on löydettävä omat katveensa. Lepopaikat, joihin valo heijastuu, oksien läpi.

Ihmiset, joiden kanssa voi olla yksin, yhdessä. Yhdessä yksin.

Tunnustaa haurautensa, kaipauksensa.

Mainokset