Auringon ja minun välinen asia

by katja

WP_20140708_004

Olen lukenut niin vähän. Ajatellut paljon. Elämää ja näitä kahta kokonaista viikkoa, ennen töitä ja syksyä. Kesä on purkamisen ja pakkaamisen aikaa. Lapset tulevat ja menevät, ja minäkin, joskus.

Mistä aloittaisin? Aloitan Helena Anhavan runoista, joissa olen viipyillyt. Tästä: ”Lasta ei saisi hätyyttää. / Pitäisi kuulostella / millainen ihminen / hän haluaa olla.”

WP_20140707_010

Ja tästä:

”Kukaan ei tiedä / että istun tässä portaalla auringossa, / se on auringon ja minun välinen asia. / Kukaan ei tiedä / että kuuntelen punarintaa, / sen englantia /  jota en ymmärrä. / Olen tullut turvaan ihmisiltä / puitten ja lintujen luo /   puhelemaan / yksinäisyyteni kanssa.”

(Helena Anhava)

WP_20140709_013

Olen ajatellut ikää.

Olisinko jo kyllin vanha tietämään, mitä toivon ja tarvitsen? Niin vanha, että tuntisin itseni, enkä enää yrittäisi muuttaa itseäni toisten mukaan.

WP_20140707_001

Mietin sitä vielä. Mutta se on kesän paras ajatus.

Kyllin vanha.

 

 

 

 

Advertisements